Käytännön tietoturvakurssi – Osa #03: Tietojenkalastelu ja huijaukset (Sähköposti, SMS ja puheluhuijaukset)

Miten nykyaikainen kalasteluhuijaus toimii?

Tietojenkalastelu (phishing) ei ole enää huonolla suomella kirjoitettuja prinssikirjeitä. Huijarit käyttävät täydellistä suomen kieltä, oikeita logoja ja väärennettyjä lähettäjätietoja.

Kolme kanavaa: Sähköposti, SMS (Smishing) ja Puhelu (Vishing)

• Sähköpostikalastelu ja laskuhuijaukset:
• Näkyvä nimi voi olla Taloushallinto tai Microsoft Security, mutta kun avaat lähettäjän tiedot, todellinen osoite on esimerkiksi laskutus@yritys-tuki.net.
• Yrityksissä yleinen muoto on toimitusjohtajahuijaus (CEO fraud) tai tilinumeron vaihtopyyntö: huijari esiintyy alihankkijana tai johtajana ja pyytää maksamaan kiireellisen laskun "uudelle pankkitilille". Varmista tilinumeron muutos aina soittamalla tuttuun numeroon!
• Tekstiviestihuijaukset (Smishing):
• Tekstiviestin lähettäjätunnuksen (Sender ID) voi väärentää, jolloin huijausviesti ilmestyy puhelimeesi samaan viestiketjuun aitojen pankin tai Postin viestien perään.
• Tärkeä sääntö: Aito viranomainen, pankki tai kuljetusyhtiö ei koskaan lähetä tekstiviestissä linkkiä, josta mennään pankkitunnuksilla kirjautumiseen.
• Puheluhuijaukset (Vishing):
• Soittaja esiintyy "pankin turvaosastona" tai "poliisina" ja väittää, että tililtäsi ollaan juuri siirtämässä rahaa ulkomaille.
• Sinua pyydetään "perumaan maksu" tai "siirtämään varat turvatilille" luettelemalla koodeja tai hyväksymällä tapahtuma mobiiliavaimella.
• Totuus: Pankilla ei ole "turvatiliä", johon asiakkaan pitäisi itse siirtää rahansa. Katkaise puhelu heti ja soita itse pankin viralliseen asiakaspalveluun.